*

MikkoKulmala Ihminen on kykenevä ajatteluun. Osoittakaamme itsellemme joka päivä, että evoluutio ei kohdallamme mennyt hukkaan.

Valtiontalouden hiljainen epäkohta - IT-hankkeet

Suomen talouden tilasta ja tarvittavista korjausliikkeistä puhutaan jatkuvalla syötöllä joka mediassa. Milloin vaaditaan leikkauksia, milloin elvytystä ja milloin talkoita. Kaikki mielipiteet voidaan perustella uskottavasti ja tietysti oikeassa elämässä hyvään tulokseen voi päästä useampaakin eri reittiä pitkin. Kunhan se reitti valitaan ja sitä noudatetaan, eikä poukkoilla sinne tänne miten sattuu.

Säännöstelyn purkamisesta on myös puhuttu paljon. On perusteltua, että turhaa vaivaa, työtä ja rahanmenoa aiheuttavat säännöt hävitetään. On myös hieno ajatus, että jätetään tilalle selkeästi ohjeistettu yhteiskunta, jossa yrittäjillä ja työntekijöillä on mahdollisuus elää ja ansaita ilman jatkuvaa pelkoa mustaa aukkoa muistuttavista byrokratian syövereistä.
En ole taloustieteilijä enkä ennustaja, joten en osaa ottaa kantaa siihen, miten talous on parasta korjata. Maalaisjärkeä omaavana henkilönä minusta olisi kuitenkin helpointa ja järkevintä aloittaa tarkastelemalla budjettia ja etsimällä ne kohdat, jotka ovat aivan tarpeettomia/järjettömiä. Mistä päästäänkin asiaan:

 

Viime vuoden elokuussa tehdyn selvityksen mukaan Suomen valtionhallinnossa on tällä hetkellä levällään IT-projekteja noin 2 miljardin euron edestä. Siis KAHDEN MILJARDIN euron edestä. Ja tuohon kun täräytetään kunnalliset hankkeet päälle, päästään varmaan johonkin aivan käsittämättömän tähtitieteelliseen lukuun.

Ihan noin suuruusluokkana tuolla määrällä pyörittäisi poliisin toimintaa kevyesti parin vuoden ajan tai maksaisi valtionvelan korot pois kummittelemasta.

Tietysti suurikin summa rahaa voidaan käyttää, jos se menee järkevään toimintaan. Voitte itse päätellä, onko tämä ollut järkevää, kun esittelen seuraavaksi pari loistavaa hanketta:

  1. Kansallinen terveysarkisto (KanTA) on ollut vireillä noin 12 vuotta. Valmista piti tulla viime vuoden syksyllä, mutta tälläkin hetkellä noin kolmannes terveydenhuollon yksiköistä ei ole liittynyt palveluun. Kehittäminen on valtiolle ja kunnille maksanut yli 200 miljoonaa.
  2. Sähköinen tunnistautuminen on ollut kehityksessä myös reilusti yli 10 vuotta. Rahaa on mennyt kymmeniä miljoonia ja valmista ei tule todennäköisesti koskaan. Tunnistautuminen sirukortin avulla kännykällä selatessa on mahdoton, eikä sirukortin lukijoita taida ihan joka kodista tällä hetkellä löytyä. Valtio maksaa siis edelleen kaikille pankeille siitä, että kansalaiset voivat tunnistautua käyttäessään valtion palveluja.
  3. Ajoneuvohallintakeskuksen tietojärjestelmien uudistus (PALKO) alkoi vuonna 1999 ja sen piti valmistua 2003. Valtiontalouden tarkastusvirasto antoi projektista melko paskaa palautetta vuonna 2009 ja hanke päättyi 2013. Budjetti paukkui moninkertaiseksi ja tulos oli palveluntarjoajan osaamattomuuden takia ilmeisen kehno.
  4. E-resepti on lopputulokseltaan melko hyvä, mutta aikataulu ihan käsittämätön. Pilotointi alkoi vuonna 2004 ja yleistyminen vuonna 2010. Viime vuonna suurin osa suomalaisista käytti sähköistä reseptiä. Pilotoinnista laajaan käyttöön meni kuitenkin kymmenen vuotta ja rahaa paloi ilmeisimmin noin 80 miljoonaa.
  5. Puolustusvoimien tietojärjestelmien yhtenäistäminen (SAP) oli suuri yhdistäjä, joka siirsi varusmiesten tiedot, henkilökunnan tiedot, materiaalihallinnon, matkustuksen ja palkanmaksun saman järjestelmän alle. Projekti alkoi vuonna 2003 ja aiheuttaa käyttäjilleen edelleen hankaluuksia. Hinta korjaus- ja ylläpitokulut yhteen laskettuna tähtitieteellinen.

Ja tässä siis vain suurimmat munaukset. Sähköinen yhteishaku, eduskunnan Eduksi ja valtion Valda ovat edelleen kesken ja odottavat vain toimivaa järjestelmää ja käyttöönottoa.

Knoppitietona heitettäköön, että monesta uudistuksesta löytyy takaa monialakonserni Accenture, joka on kyllä oppinut miten valtion rahat kynitään. Tämän yrityksen vuonna 2012 antaman lausunnon mukaan Suomen potilastietojärjestelmien uudistus kestää kymmenen vuotta ja maksaa 1,2 - 1,8 miljardia euroa. Vertailuna tähän voidaan heittää vaikka eteläisen naapurimme Viron vastaava uudistus, joka kesti pienen osan tuosta ajasta ja maksoi kaikkineen noin 10 miljoonaa. Vuosien 2015-2019 valtion IT-konsultoinnin puitesopimuksesta, joka on valtion hankintayksikkö Hanselin käsialaa, Accenture oli kuitenkin pudotettu pois. Liekö saanut tarpeeksi rahaa täältä pohjolan perukoilta?

Nyt siis taas ajateltavaa teille kaikille. Juha Sipilän palkanalennustalkoot ja Sauli Niinistön tulojen verottaminen voivat tuoda valtion kassaan jokusia kymmeniä tuhansia vuositasolla. Kansanedustajien ja ministerien palkkojen alennusta kovaan ääneen vaativat eivät ymmärrä, ettei noilla toimilla muuteta valtion budjettia millään tavalla, sillä niin pieniä summia ei siihen läystäkkeeseen edes kirjata. Onhan se sympaattista, mutta ei ratkaise mitään.

Ja samaan aikaan valtio ja kunnat hassaavat IT-hankkeisiin kymmentuhatkertaisia määriä rahaa, eikä valmista tule ikinä. Eikä näiden projektien avaamisen perään huutele kovaan ääneen kukaan. Pitäisikö "rakenteita uudistaa" ja lyödä joku järki tähänkin touhuun?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän MikkoKulmala kuva
Mikko Kulmala

Ja viimeisin selkkaus, josta kipinän tälle tekstille sain, oli Veroviraston IT-uudistus. Chat-palvelu Vero24 maksoi valtiolle noin 566000 euroa. Omilla koodaustaidoillani olisi pystynyt tekemään samanlaisen palvelun, mutta koska en ole ahne, olisin laskuttanut vain 200 tuhatta. Sellaista pientä kipurahaa, ya know =)

Käyttäjän harriwahlroos kuva
Harri Wahlroos

Viimeksi tänään kävin tästä asiasta keskustelua. Moni asiaan liittyvä henkilö on sitä mieltä, että kuntien itsehallinto on yksi suurimmista ongelmista tietojärjestelmien yhteentoimivuuden näkökulmasta, joka on yksi toiminnan kehittämisen painopiste (vrt. KanTa). Toisaalta, esittämäsi keskushallinnon track record ict-hankinnoissa ja koordinoinnissa ei välttämättä kannusta keskittämiseen. On sanottu, että organisaatioiden tulisi panostaa erityisesti arkkitehtuurikyvykkyyden kasvattamiseen, eikä niinkään johonkin spesifin it-osaamisen kasvattamiseen. Itse olen samaa mieltä, sillä arkkitehtuurikyvykkyys on (mielestäni) lähtökohta onnistuille hankinnoille. Arkkitehtuurilla tarkoitan tässä Enterprise Architecturea, en rakennusarkkitehtuuria.

Käyttäjän MikkoKulmala kuva
Mikko Kulmala

Kiitos kommentista.

Tuo kuntien itsehallinto on hyvä pointti. Jos valtiotasolla ei saada ministeriöiden välille yhteisiä hankkeita ja yhteensopivuutta, miten se voitaisiin saavuttaa korkean itsemääräämisoikeuden kunnissa?

Yritysarkkitehtuuri liippaa läheltä yhtä asiaa, jota olen erinäisiä hankkeita läheltä ja kauempaa seuranneena ihmetellyt. Miten voimme odottaa täydellisesti tarpeitamme vastaavaa tuotetta, kun määritystyössä olen valtavia aukkoja?

Toimittaja toimittaa juuri tasan sitä, mitä on tilattu. Pitää siis osata tilata oikein. Ja oikein tilaaminen ei vaadi välttämättä spesifiä alan osaamista, vaan ymmärrystä siitä, minkälaista suorituskykyä olemme luomassa ja mikä on tavoiteltava loppuasetelma.

Ja kun tekninen määrittely on kunnossa ja tuote valmis, pitäisi prosessi päättää. Se kuitenkin usein päätetään liian aikaisin, sillä esimerkiksi IT-maailmassa käyttöliittymätestausta voi oikeasti suorittaa vain oikea käyttäjä. Lopputuloksena saattaa olla esimerkiksi omasta työelämästäni liian tutuksi tullut tilanne, jossa käytössä on erittäin kykenevä sovellus, jota aivan liian harva osaa käyttää edes manuaalin avulla auttavasti.

Meni ehkä vähän aiheen viereen, mutta yritetään kestää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kuntien itsemääräämisoikeus, kuntalaisten itsehallinto, niin kuin laki sen sanoo, ei ole ongelma tässä(kään) asiassa. Ongelma on, että vastoin Perslain määräyksiä valtiovalta on sälyttänyt kunnille toimintoja, jotka kuuluvat valtiolle. Nyt niitä yritetään sitten "valtiollistaa", mutta vain hallinnon, ei kustannusvastuun, osalta.

Esimerkiksi jos terveydenhoito olisi valtion toiminto, niin kuin se pitäisi olla, olisi yhtenäinen ATK-järjestelmä jo aikaa sitten toteutunut.

Käyttäjän MikkoKulmala kuva
Mikko Kulmala Vastaus kommenttiin #10

Valtion suorittama tehtävien jako, tai ehkä sen puute, ei ole tässä kuitenkaan sinänsä pääfokuksena. Yhtenäinen ATK-järjestelmä tulee varmasti toteutumaan, mutta hinta ja aikajänne eivät mielestäni ole sellaisia, jotka pitäisi esiin nostamatta ja kritisoimatta hyväksyä.

Valtion ja kuntien tehtäväjaosta voisi turista pitkätkin pätkät, sillä ne tehtävät on käsittääkseni jaettu melko lailla mielivaltaisesti ja osin maalaisjärkevä vastaan. Ja tämä siis mielipiteenä minulta, joka en ole asiantuntija tässä(kään) asiassa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #12

Pääkohde se ei tietenkään ole, mutta se on perussyy tilanteen ongelmiin.

Käyttäjän MikkoKulmala kuva
Mikko Kulmala Vastaus kommenttiin #16

Kirjoitukseeni liittyen vain tuo terveysarkisto on sellainen, johon tämä on perussyy,

Kuntien ja valtion välisen tehtävä- ja kustannusjaon sekoittuminen on osa suomalaisen politiikan epäkohtia, joita on useita. Uudelleenvalintaansa pedatessaan poliitikot haluavat esimerkiksi manipuloida talouslukuja, joka yhdessä vaiheessa tehtiin jakamalla omat kustannusvastuut kunnille. Tästä sokaistuttiin ja alettiin haaveilla laajemmista itsehallintoalueista, metropoleista ja kuntayhtymistä, jotka keräisivät veroja ja kustantaisivat sosiaalipalveluja. Tämä johtaa suoraan siihen, että valtiosta tulee tarpeeton, koska kunnat hoitavat jo sen tehtävät.

Ja näillä järjestelyillä ylläpidetään uskomattoman laajaa ja tehotonta virkamies- ja byrokratiokoneistoa, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja, kun niiden tekeminen ei enää ole oikein kenenkään vastuulla. Ainoa mihin ne kykenevät, on itsensä työllistäminen ilman ainoatakaan kuntalaista.

Viimeisenä oljenkortena puhutaan yhteiskuntasopimuksesta ja muusta vastaavasta yhteinäistämisestä ja sääntelyn purkamisesta. Mikä ei tule toteutumaan. Sen sorvaaminen nykyajan poliittisen saamattomuuden tilassa on kuin kaiken teoria kehittäminen: teoriassa kaikkien saavutettavissa, mutta käytännössä ei kenenkään ulottuvilla.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #10

Just näin ja tämänhän pitää kuulua yhtenä tärkeimpänä osiona siihen yhteiskuntasopimukseen, jota peuhataan aivan virheellisillä argumenteilla.

Käyttäjän JuhaKalliomki kuva
Juha Kalliomäki

Kiitos Mikko !

Mielestäni sinut pitäisi palkata valtion edunvalvontakomission johtajaksi.
Jos meillä olisi kaltaisiasi ihmisiä hoitamassa valtion asioita, loppuisi tämä kurjuus.
Tuntuu epäoikeudenmukaiselta joka päivä lukea, kuinka suomen johto tekee päätöksiä isänmaan tappioksi.

Käyttäjän ijix66 kuva
I.J. Ikavalko

Mikko, mielenkiintoista, ja kaikki kommentit ihan paikallaan. Näitä numeroita peitellään paljon, mutta uskon että 70% "enterprise" softakehitys projekteista Yhdysvalloissa on myöhässä ja yli budjetin. On vaikea saada todellisia tilastoja asiasta koska se on skandaali mikä koskee kaikkia osapuolia, asiakkaat mukaan lukien, pieni- ja suuryrityksiä, jotka eivät halua levittää tietoa. Olen itse ollut todistamassa valan sitomana pari kertaa kun asiakas nosti oikeusjuttua; ja kolme tai neljä muuta kertaa oli tuomioistuin mun asiakkaan lähellä ja yritin välttää kallista katastroofia kaikille. Mutta miksi "kriittiset murtumat" tapahtuvat niin usein IT alalla?

Kerran kysyin tunnetulta projektipäälliköltä miksi tämä hinnan laskeminen / kustannus /aika arviointi on niin absurdin vaikeeta softa projekteissa.

Hän sanoi, "Listen I.J., let's say you have to tell a customer how much it will cost to completely renovate an existing but abandoned coal mine, bring it up to state-of-art standards in environment, safety and maintainability. Not to mention coal production. Oh yeah, two other things. There's no documentation (they lost it or it wasn't good to begin with) or map of the mine, and you can't actually go down there -- too dangerous. So you will have a powerful flashlight you can point down the dark mineshaft and you can see that it slopes down 300 feet straight and then turns left. You're going to have to guess where it goes next and what condition whatever is down there is in." ... Nostin sormea.. ennen kun voin kysyä, hän liitti: "And it doesn't make much difference whether it is a re-build of an existing app or a completely new app. In some way, an ambitious new software app is even more difficult because there is no user who can tell you exactly what it is supposed to do. After all, you're the expert -- you're supposed to tell them what your magic technology can do for them. And that's without taking into account that your customer probably has not budgeted the expense of data and integration across the enterprise and with their own customers or suppliers, all of whom are on different systems."

Juuri noista syistä, kuten Harri huomioi, arkkitehtuuri on paljon tärkeempi kun code, ja määrittelyn ("user & technical requirements gathering") yli ei voi loikata suunnitellen palata siihen myöhemmin -- no, paitsi osittain, jaettuna, jos käyttää ns. Agile metodologiaa, jossakin muodossa; ja silloinkin alimaalaus-ylimaalaus askelet (data-application-UI yksinkertaisesti), joita on monta tasoa ja paljon putkityötä, ovat niin rankkaa integroida että niihin on pakko perehtyä kaikella voimalla vaikka olisimme hieronut nero-öljyä ohimoille. Ei ole mikään yllätys että ns. "info silo" ongelmat, missä läänit, osavaltiot tai valtakunnat (tai yksityissektorin yritys osat) kehittelevät abstraktisti integroituja systeemejä, mutta lopulta ne eivät voi puhua (siirtää infoa helposti) toinen toisensa kanssa: kun laskeudutaan tosimaailmaan alihankkijoiden PowerPoint unelmista, niin se kuuluisa "seamless integration / business data where you want it" on jotenkin ei aivan valmis.

Tiedän että suomessa on aivan uskomatonta lahjakkuutta ja osaamista IT alalla, ja tietysti voi kãyttää konsultteja, ulkomaalaisia -- mutta kulttuurin oppimiskäyrä voi olla yhtä jyrkkä kun tekninen.

Käyttäjän harriwahlroos kuva
Harri Wahlroos

Hyvä kuvaus nykytilanteen sekavuudesta, tuo hiilikaivos esimerkki. Yhtä asiaa haluaisin vielä ehkä itse nostaa esille, eli tavoitetilan kuvaamista. Nykyään suuri osa ommien resurssien ajasta käytetään erilaiseen nykytilan kuvaamiseen ja ylläpitämiseen, kun asian pitäisi olla toisin päin. Osaavimpien ja kyvykkäimpien omien resurssien tulisi toimia (enterprise)arkkitehti roolissa ja suunnitella tavoitetilaa ja luoda siitä riittävästi kuvauksia, jonka avulla voidaan tehdä oikeita päätöksiä. Kuten totesit, osaamista löytyy, mutta jos se osaaminen käytetään erilaiseen purkkavirityksen tekemiseen ja tulipalojen sammuttamiseen, se menee hukkaan.

Käyttäjän ijix66 kuva
I.J. Ikavalko

"Nykyään suuri osa omien resurssien ajasta käytetään erilaiseen nykytilan kuvaamiseen ja ylläpitämiseen, kun asian pitäisi olla toisin päin"

Joo, Harri, olen samaa mieltä. Yksi tapa määritellä se hetki milloin yritys on kypsä (to put it nicely) on että toiminnan keskipiste ja yrityksen kulttuuri molemmat siirtyy, melkein huomaamatta, uuden bisneksen voittamisesta ja uudesta kehityksestä, omaisuuden hoitoon, kassanhallintaan ja oman sijan suojelemiseen. Tiikeristä on tullut paperitiikeri. Kun on paljon paperia ja paljon dataa, niin IT toimii kirjastonhoitajana. Sitä on vaikea muuttaa, koska se on kuitenkin paperitiikeri jolla on pääomaa, että shut up and get with the program.

On ironista että koska taistelu kannibaali-markkinoissa uuden asiakkaan ja liiketoiminnan jatkuvan kasvun puolesta kantaa riskejä, usein juuri ne arvot jotka alussa loivat koko konsernin, voivat nyt johdon kannasta olla suurimmat sisäiset uhat sen jatkumiselle. Kilpailukyky -- mistä on paljon puhetta Suomessa -- vaatii energiaa ja johtoa joka osaa inspiroida, rohkaista ja nostaa uusia näkemyksiä. Se vaatii kulttuuria joka tukee kilpailuhalun henkeä; se vaatii myyntikulttuuria ja tinkimätöntä sitoutumista laatuun. Jos byrokratian henki on korkeampi arvo kun kilpailukyky, niin siitä vaan -- painovoima vetää alamäkeen.

Käyttäjän MikkoKulmala kuva
Mikko Kulmala

Kiitos kommentista ja vertauksesta, joka on mielestäni erinomainen.

PowerPoint-unelmat ovat sellaista kuraa, josta voisi kirjoittaa enemmänkin. Yrityksen johdolle ei saisi esitellä yhtään pilvikuvaa tai kaaviota, koska ne ovat vaarallisia. Niistä saa todella helposti kuvan, että kaikki on valmista ja toimii, eikä lisäkehitystä enää tarvita. Sama koskee tuotedemoja, koska demottua saadaan pienillä valmisteluilla mitä vaan. Todellisessa käyttäjäympäristössä toiminta onkin sitten jo aivan eri asia...

Käyttäjän ijix66 kuva
I.J. Ikavalko

Mikko, ei mitään... kiitos itsellesi blog kirjoituksesta -- valaiseva, yksityiskohtainen "snapshot" tosi ongelmasta.

Olen samaa mieltä demoista, kuten voit arvata -- niiden pitäisi olla tekninen työkalu, ja jos demoa käytetään kuin kiiltävä markkinointi uistin, niin pitää muistaa olla rehellinen siitä mitä se on ja ei ole. Muuten, voisin mainita että hiilikaivos vertauskuva on Lynn Evans nimisen IT arkkitehtin "aivo-lapsi." Lynn opetti IT:tä yliopistossa ja osasi ratsastaa metafooreja kunnes oppilas ymmärsi -- tein töitä hänen kanssaan monta vuotta. Meillä oli asiakas, aito Kentuckylainen hiilikaivos insinööri taustaltaan, värikäs "elämää suurempi" persoona, joka oli noussut toimitusjohtajaksi. Ehkä vertauskuva tuli keskusteluista tän kanssa.

(vähän myöhäinen palaute--oli luonnoksena kännykässä, lähetän kuitenkin..)

Käyttäjän TimoNyman kuva
Timo Nyman

Muutin aikanaan Espoosta Helsinkiin. Terveystietoni jäivät sille tielleen. Aikapäiviä sitten ihminen kävi kuussa. Kaupungista toiseen muuttavan terveystiedot eivät ilmeisesti vieläkään seuraa perässä kuin salkussa paperisena. Lapset lähettelevät toisilleen viestejä monenmoisilla vempuloilla mutta terveysviranomaiset kamppailevat edelleen epätietoisina missä mennään!
Ajatella, jos joku olisi moisesta hömöilystä vastuussa???

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kommenteissa aiemmin todettiin kuntien itsehallinto. Se on tämänkin järjelliseltä kuulostavan ajatuksen esteenä. Kun jokaisella kunnalla on oikeus päättää, mikä on kunnan käyttämä potilastietojärjestelmä, ei tietojen siirto järjestelmästä toiseen ole kivuton toimenpide ja kun potilastietojen tiedonsiirtorajapinnasta ei ole luotu koko maan kattavaa standardia, se on mahdotonta.

Toisaalta: potilastiedot lienevät arkaluonteisinta henkilötietoa, mitä tietojärjestelmissämme on, sosiaalitietojen ohella. Vempuloita, joilla muksut viestivät, ei näitä tietoja voi lähettää. Ei, vaikka olisi olisi hyvä skeema ja rajapinta, joka tiedot ottaisi vastaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kunnallinen itsehallinto EI ole tässä ongelma, vaan se, että valtiovalta on määrännyt kunnille - vastoin Perustuslain yksiselitteistä tekstiä ja henkeä - tehtäviä, joiden suorittaminen kuuluu valtiovallalle, ei kunnille.

Mikko Sinisalo

Pakkohan se on myöntää, että kustannukset ovat välillä tähtitieteellisiä ja tässä taloudellisessa tilanteessa voi olla vähän haastavaa perustella niiden tarpeellisuutta mutta kustannuslaskelmissa on mielestäni hyvä ottaa huomioon myös sähköisten järjestelmien tuomat säästöt tulevaisuudessa. Jos esimerkiksi muuttoilmoituksia tai kelan tukihakemuksia ei pystyisi tehdä verkossa, tuottaisivat henkilöstökulut sekä mahdolliset ylinääräiset tilavuokrat nekin huomattavia kuluja vuosittain nykyiseen verrattuna.

Itse asun tällä hetkellä Japanissa, jossa digitalisaatio ei ole vielä erityisemmin pitkälle päässyt. Täällä esimerkiksi Tokion sisällä muutettaessa kaupunginosasta toiseen, täytyy muuttoilmoitukset tehdä henkilökohtaisesti sekä vanhalla että uudella kaupungintalolla. Samoin kansallisella sairausvakuutuksella ei ole koko maan kattavaa tietokantaa vaan jokainen kaupunki on vastuussa asukkaidensa vakuutuksista itse. Kaupungista toiseen muuttaessa täytyy vanhan asuinpaikan vakuutus katkaista ja aloittaa se uudestaan uudessa asuinpaikassa. Kaikki tehdään tietenkin asiakaspalvelijan kanssa kaupungintalolla.

Monet ITC-hankkeet tuovat kuitenkin nähdäkseni mukanaan säästöjä tulevaisuudessa vaikkakin niiden kehittämiseen saattaa palaa isojakin summia rahaa. Toki on eri asia, tulevatko säästöt koskaan kattamaan kehityskuluja mutta näin naiivina kansalaisena ainakin toivon niin.

Käyttäjän MikkoKulmala kuva
Mikko Kulmala

Kiitos kommentista sieltä kaukomailta =)

Varmasti sähköinen asiointi tuo säästöjä. Ainakin jos niitä säästöjä mitataan sopivalla tavalla.

Otetaan vaikka tuo esimerkkisi muuttoimoituksista. Sinua palvelee kaksi asiakaspalvelijaa, jotka käsittelevät muuttoilmoituksesi. Heille molemmille maksetaan palkkaa, joka Suomen vastaavissa työtehtävissä ei ole välttämättä ihan tähtitieteellinen. He käsittelevät anomuksesi, korjauttavat virheet, liittävät tiedot omiin järjestelmiinsä ja toivottavat hyvää päivänjatkoa.

Sähköisessä järjestelmässä kuluttaja kirjautuu palveluun, jossa tunnistautumisesta maksetaan pankille. Koska palvelu on vaikeaselkoinen, sen käyttämiseen tarvitaan apua. Apu löytyy palvelun chat-neuvonnasta, joka on oman IT-hankkeensa tulos. Siellä kyselyihisi vastaa palveluneuvoja. Avun saatuasi täytät hakemuksen ja lähetät sen. Lähetys otetaan vastaan palvelukeskuksessa, jossa huomataa ilmoituksessa oleva virhe. Palveluneuvoja tarvitsee ostopalveluna hankitun IT-tuen apua, koska uuden tietojärjestelmän koulutuksesta ei haluttu maksaa. IT-tuki auttaa ja pian ilmoitus saadaan palautettua. Saat puhelinsoiton, jossa ilmoitetaan, että sinun pitää käydä verkkopalvelussa korjaamassa ilmoitusta. Kirjaudut verkkopalveluun, pankki saa rahaa tunnistatumisesta, ja korjaat ilmoituksen. Palvelukeskuksen työntekijä vastaanottaa uuden ilmoituksen, korvaa sillä vanhan ja taltioi sen järjestelmäänsä ja näin ilmoitus tuli tehtyä.

Jos lasketaan vain ilmoituksen vastaanottamisesta koituvat kulut, niin sähköinen asiointi on halvempaa. Jos mukaan lasketaan käsittelyyn liittyvät muut ihmiset, koulutus, tuki yms vastaavat "lieveilmiöt" niin ei ne säästöt niin ilmiselviä olekaan.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Mielenkiintoista.
Arkkitehtuuria ja koodausta tarvitaan varmasti vaiheissa C-D-F..jne. Ensin pitää jonkun-joidenkin ymmärtää, mitä ollaan etsimässä ja minkä takia. Lait, kunnallislait ja jopa perustuslaki ovat määrittelyvaiheessa turhaa painolastia.
Mikäli järjestelmän voidaan kuvitella toimivan manuaalisesti, toimii se varmuudella myös digitoituna. Alkuun toimennutaan pelkällä digitoidun tietohallinnan yleistietoudella. Kuunteluoppilaana ja kommentoijana voidaan pitää pidemmälle jalostunutta digihenkilöä, ettei ihan mahdottomuuksia haikailla.

Kun määrittely, tikapuut ja luurangot ovat valmiina, pukataan kyselyt liikkeelle oikeille tahoille.
Teollisuudessahan on jo monensortin tietokantaohjelmaa, jotka toimivat suurissa yrityksissä laajasti ympäri palloa. Kyseessä ovat monimutkaisten kojeiden kaikkinainen hallinta 24/7. Laitteita ja osia ja työpanoksia on on miljoonia yksiköitä. Eihän siinä tarvita, kuin koneen tulkkaus esimerkiksi ihmisen rakenteeseen. Mutter ja pultti paikassa 012 voisi olla esm. jaa enpäs sanokkaan, kun en ole lekuri.

Sitä en saata ymmärtää, miksi ihmisen terveydentila yleisellä tasolla on niin arkaluonteista, että se voisi olla joku rasite järjestelmälle. Mikäli kantti ei sitä kestä, on oikeus pysyä ainakin tietyin osin ulkopuolella ja maksaa erityiskohtelustaan, tai jäädä ulkopuolelle.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Jos Mikko ottaisi ryhmäänsä Virolaisia osaajia niin uskon että tulos olisi erinomainen ne kun tuntuu menevän meistä ohi kaikessa mitä tulee it osaamiseen.

Käyttäjän MikkoKulmala kuva
Mikko Kulmala

Ei välttämättä IT-osaamisessa, vaan määrittelytyössä ja valtiollisten projektien vetämisessä. Ei ole byrokratiaa, mitä vastaan tapella, eikä tarvetta mielistellä kaikkia joka käänteessä, vaan yrittää vain tehdä parhaansa siinä työssä, mikä itselle on annettu.

Kyllä IT-osaaminen Suomessa on edelleen todella korkealla tasolla. Niin korkealla, että se on kilpalukykyistä ihan mihin tahansa valtioon verrattuna.

Yossi Smed

Nythän ollaan niinkuin "asian ytimessä". Suomea tuntuu vaivaavan lähes kaikenlaisessa väärä "arkkitehtuuri", niin kunnallisessa, valtiollisessa kuin myös yksityisessä toiminnassa. Kaikkea rakentamista, infra IT mukaan luettuna ja erinomaisena esimerkkinä, vaivaa puutteellinen pohjatyö, siis mitä, miten, millä hinnalla ja koska. Varsin yleistä valtion ja kunnan hankkeissakin on tuo "koska", eli turhanpäiväinen kiire kaikissa hankinnoissa, ja todellinen kilpailutuksen puute. En ole it ekspertti, mutta muistelen vain, kuinka vaivaalloisesti puhelinten virkamiesverkko Virve lähti käyntiin. No, onneksi hanke oli ymmärtääkseni kansallinen eikä hinta hirvittävä, mutta montako vuotta meni että rivi konstaapeli sai sen edut toimimaan. Nykyisin kai ko. verkko toimii...
Arkkitehtuuria vertaisin tähän julmatun kalliiksi tulevaan vielä nykyisin vallalla olevaan rakennus tapaan, joka yhteiskunnan tasolla on miljardi luokan ongelma.Kiireellä rakennetaan p*skaa, on rakennettu jo 70 luvun lopulta lähtien. Rakennusten "jälkitarkastukset" ovat vain valohoitoa, ja niinpä kolmen vuoden kuluttua humaat asuvasi homepesässä. Surullisena seuraan ( itsekin opiskeluaikoina hanslankarina toimineena), kuinka naapuri koulurakennusta nyt JO kolmatta kertaa ylöskaivetaan ja putkia vedellään. Kolme kertaa 6 vuoden aikana!

Toimituksen poiminnat